Koskahan ihminen oppis arvostamaan sitä mitä sillä jo on, eikä aina vaan haalis itselleen enemmän ja enemmän? Mä oon aina pitäny itseäni fiksuna tavarankäyttäjänä. Mä inhoan suunnattomasti turhia koriste-esineitä (lukekaa - pölynkerääjiä) ja kaikenmoista ylimääräistä tilpehööriä pitkin pöytiä ja hyllyjä. Jos tavaralla on vähän käyttöä tai ei lainkaan, heitän surutta roskiin, tai annan tarvitsevalle. Sama pätee rikkinäisiin tavaroihin, ei niitä kukaan koskaan korjaa kuitenkaan. Mä teen niin myös yleensä lasten leluille. Näin tää kaaos pysyy hallinnassa. Sisustus on pelkistetty ja kaikki ylimääräinen joutaa mäelle. 

Tai niin olen ainakin pyrkinyt tekemään. Kun taasen toinen aikuinen tässä taloudessa on aivan toista maata. Mitään ei saa heittää pois ja "romua" haalitaan nurkkiin pyörimään, vaikkei just tänään ole tarvetta, niin ehkä kolmen vuoden päästä. Tai jotain on aivan pakko saada kaupasta muttei vielä tiedä mihin sitä tarvitsee... Okei, myönnettäköön, herralla on osunut nämä hankkinnat ja hamstraukset ainakin päälle 50-prosenttisesti nappiin, kyllä on ollu tarvetta osittain. Kyllä mä pyörittelin 5 vuotta sitten silmiäni, kun meille hankittiin uusi kuomukärry. Öh, asumme kerrostalossa, autossa ei ole vetokoukkua,emme ole muuttamassa, öh, mitähän VI**UA me sillä tehdään??? No, se selvisi viime vuonna, kun muutimme omakotitaloon, ja meillä on myös auto, jossa on vetokoukku. Auttakaa armiaat jos tuo kärry olis pitäny ostaa viime vuonna kaiken sen oksasilppurin ja moottorisahan ja lapion ja haravan ja lumikolan ja sirkkelin ohella... Olis voinu pari lainaerää jäädä lyhentämättä. Kiitos siis rakkaan mieheni, hän katsoo kauas tulevaisuuteen. Olen jo lopettanut nalkutuksen noista hankinnoista pikkuhiljaa, uskottava se on, että noita kaikkia 27 puukkoa tarvitaan vielä joskus. 

Mäkin olen alkanut siis katsoa tätä maailmaa uusin silmin... Mä haluan mattoja, tapetteja, maaleja, sohvan, pesukoneen.... KAIKKI UUSIKSI! Näin kotona ollessa sitä vähän katsoo eri silmällä tätä huushollia. Jos kävisin töissä, en jaksaisi visioida. Mutta kun täällä nyt tulee vietettyä 99% omasta ajasta, niin hulluksi tulloo, jos ei saa mitään viilata. Mä en tiedä, mitä uusilla matoilla tekee viiden vuoden päästä, ehkä niihin voi niputtaa jonkun epämiellyttävän vieraan siten, ettei se pääse helposti pois ansasta. Vanhat matot saattavat repeytyä. Ne joutakoon siis äkkiä roskiin uusien tieltä. 

No emmä oo mitään vielä ostanu enkä tilannu. Mä olen tässä suunnitteluvaiheessa. Ei ku hetkinen, on mulla ollu olohuoneen tapetit jo yli vuoden verran odottamassa, mutta nyt ne ei kyllä sovi sinne alkuunkaan, joten onpa hyvä ettei tullut kiirehdittyä seinään liimaamisen kanssa. Tarkemmin ajateltuna ne ei sovi tänne taloon yhtään millekään seinälle, joten olen aloittanut jo tämän himohamstrauksen. Nyt mulla on siis 4 rullaa tapettia täällä aivan turhaan. HYI! Mä en oikeestaan pääse tästä suunnitteluvaiheesta kovinkaan pitkälle etenemään, kun ei ole niitä tarvikkeita, eikä liiemmin tekijöitäkään. Saati sitten rahaakaan just nyt niin paljon että saisin mitään hommattua. Mä niin mielelläni supsuttaisin pensselillä noita oven karmeja jo valkoisiksi ja laittaisin eteistä vähän valoisammaksi, mutta eihän nyt helvetti PUUNVÄRISET ovet sovi mihinkään eikä minkään kanssa!!!! Mustat tai harmaat ovet olis tyylikkäät, mutta isäntä haluaa PUUNVÄRISET ovet, näytti oikein kuvankin, että minkälaiset. Menee feng shuit ihan vituralleen! Tää koko halvatun asunto on täynnä PUUNVÄRISIÄ keittiötasoja, ovia, karmeja, lattioita ja kattoa, että mua oksettaa! Piristystä tuo noi keittiön myrkynvihreät kaakelit, jotka muuten revin ihan heti seuraavaks huitulan nevadaan! Takan haluan mustaksi. Muun valkoiseksi. 

Joo. Ostettiin tää kämppä sillä tähtäimellä että tää on loppuelämän asunto. Meillä siis on aikaa viilata ja russuttaa nurkkia. Keittiöön en oikein viitsis hassata yhtään senttiä ylimääräistä, kun se olis saatava kerralla kuntoon, lattiaa ja kalusteita myöten, eikä sellasta ilman lainaa tehdäkään. Olkoon nyt siis retroa. Olohuoneen lattia on ihan mukiinmenevä tän hetkisen värimaailman kanssa, joka on myös kovin retroa. Eteinen on aika pimeä, kun on se puunvärinen katto, mutta kyllähän toi kattoikkuna on ihan mukava. Eikä niitä karmeja nyt tohdi maalata kun ei ole niitä uusia oviakaan. Matotkin on lattialla, yks mummulasta, toinen mökiltä, kolmas lapsuudenkodista, neljäs anopilta, viides Anttilasta, että kyllä ne melkein kaikki sopii yhteen kun ripottelee eri huoneisiin. 

Että mitäs tässä. Kaikki aikanaan. Lähen irrottaa jouluvaloja terassilta. Hei.